Hangon läntisellä
selällä avomeren tuntumassa sijaitsee monien sukeltajien hyvin tuntema ns.
Garpenin hylky. Nimensä mukaisesti hylky on aivan Garpenin luotojen
lähettyvillä ja noin 12-14 metrin syvyydessä, jonkinlaisessa savikuopassa.
Hylky on arvioilta noin 30 metriä pitkä ja sen runko on osin hajonnut.
Kohteelta löytyy kuitenkin joitain tunnistettavia yksityiskohtia, mitään selvää
lastia siellä ei ole. Hylky on sukelluskohteena mielenkiintoinen, koska
näkyvyys on hyvä ja kohde on kohtuullisessa kunnossa.
Hylky
on ollut pitkään tunnettu ja siitä löytyy jonkin verran vuosien varrella
dokumentoitua, sekä kirjoitettua että piirrettyäkin, tietoa. Kyseessä on
arvioitu olevan suuren purjelaivan hylky ja sitä on jonkin leirin yhteydessä
pumpattu tyhjäksi. Alus on rakennettu mäntypuusta ja sieltä on nostettu
irtaimistoa 1970-luvun alussa. Hylyssä on nähtävissä mm. keulan ankkuripeli.
Hylyn on arvioitu uponneen joskus 1800-luvun lopulla ja sen kylkien ulkopinnan
kuparointi voisi viitata pitkänmatkan purjehtijaan. Ankkuripelin rakenne on
samantyyppinen mitä on esiintynyt ainakin 1800-luvun loppupuolella.
Garpenin
hylkyä on tutkittu jonkin verran 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alkupuolella.
Kaksimastoinen alus on tasasaumainen, noin 30-35 metriä pitkä ja tyypiltään
priki tai mahdollisesti kuunari. Alus on ajoitettu 1800-luvun puoliväliin tai
jälkipuoliskolle. Hylystä nostettiin esineistöä mahdollisesti jo 1960-luvun
loppupuolella. Hangon museossa olevan esineluettelon mukaan hylystä nostettiin
mm. messinkipäällysteinen putkikiikari, useita pulloja ja posliinivateja,
pienehkö saviruukku ja kannellinen posliinirasia. Esinelöytöjä on yhteensä noin
30 kpl ja kaikkia, tai ainakin suurinta osaa, säilytetään Hangon museossa.
Garpenin
hylkyyn viittaavia tietoja löytyy myös vanhoista sanomalehdistä. Vuoden 1848
Suomi -lehdessä on ilmoitus huutokaupasta, jonka kohde oli Garp-luotojen väliin
uponnut englantilainen priki Conservativ. Se upposi seitsemän sylen (noin 12-13
metriä) syvyyteen. Vetoisuudeltaan 193 tonnin alus oli kuparilla vuorattu.
Huutokauppailmoituksessa
löytyy useita mielenkiintoisia tietoja aluksesta, mutta uppoamisajankohta ei
käy siitä ilmi. Suomi -lehdessä ollut huutokauppailmoitus ei ollut kuitenkaan
ainoa sen ajan lehdistössä. Ainakin Åbo Underrättelser ja Finlands Allmänna
Tidning julkaisivat vastaavat, suunnilleen samat tiedot sisältäneet
huutokauppailmoitukset. Näiden ilmoitusten perusteella alus tuhoutui edellisen
vuoden syksynä.
Conservativin
uppoamiseen liittyvä uutinen löytyy marraskuun 1847 Åbo Tidningar –lehdestä;
englantilainen priki Konservativ upposi 25.10.1847 vastaisena yönä Hangon
lähellä oleville luodoille. Alus oli painolastissa matkalla Glasgowsta
Kronstadiin, joka toimi aina 1880-luvulle Pietarin kauppasatamana. Uponneesta
aluksesta vain mastojen päät jäivät näkyviin, kapteeni ja viisi miehistön
jäsentä pelastuivat. Seuraavana kesänä hylky ja siitä pelastetut apuveneet,
barkassi ja sluuppi, huutokaupattiin Tammisaaressa.
Voisiko
Garpenin hylky ja priki Conservativ olla sama laiva? Tämä lienee melko
todennäköistä. Huutokauppailmoituksen sijaintitieto täsmää tarkasti Garpenin
hylyn sijaintiin. Sijainnin ja syvyyden lisäksi suurin osa muistakin eri
lähteissä esiintyvistä tiedoista täsmää melko hyvin toisiinsa. Garpenin hylky
on tasasaumainen ja siinä on kuparivuoraus, samoin oli tasasaumaisessa
Conservativissa (”bygdt på cravel samt koppradt”). Garpenin hylyn pituus (n.30
m) ja Conservativin vetoisuus (193 tn) ovat jokseenkin linjassa keskenään, ehkä
Conservativ voisi kuitenkin olla hieman alle 30 metrin pituinen. Garpenin hylyn
arvioitu uppoamisajankohta (1800-luvun loppupuoli) ja hylyn rakenteelliset
yksityiskohdat vastaavat melko hyvin Conservativin uppoamisajankohtaa. Garpenin
hylyssä ei vaikuta olevan mitään erityistä lastia, lehtitietojen mukaan
Conservativ oli painolastissa. Hylystä nostetun esineistön perusteella ei kai
ole tehty mitään varmoja aluksen alkuperään ja ajoitukseen liittyviä
johtopäätöksiä.
19.11.2005
Juha Hakala
Lähteitä
Metsävuori
E. Satamia, joissa aallot eivät pauhaa. Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry,
1984.
Vaheri
P, Hyvärinen J, Saari J. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Karisto.
Hämeenlinna: 1996.
Museovirasto,
meriarkeologian yksikkö
Hangon
museo
Suomi
no 9, 24.6.1848. Helsingin yliopiston kirjasto, Historiallinen
Sanomalehtikirjasto
Åbo
Underrättelsser no 50, 27.6.1848. Helsingin yliopiston kirjasto, Historiallinen
Sanomalehtikirjasto
Finlands
Allmänna Tidning no 143, 23.6.1848. Helsingin yliopiston kirjasto,
Historiallinen Sanomalehtikirjasto
Åbo
Tidningar no 93, 24.11.1847. Helsingin yliopiston kirjasto, Historiallinen
Sanomalehtikirjasto