Seuran hallitus 2000
Jäsenkirje 2/2000 28.3.2000

 

  • Juhani Grönhagen, puheenjohtaja
  • Heikki Koistinen, varapuheenjohtaja
  • Minna Koivikko, sihteeri
  • Maija fast
  • Kaj Enholm
  • Timo Kytölä
  • Patrick Forsblom
  • Kalle Virtanen
  • Paavo Väisänen
  • Vesa Saarinen
  • Janne Ikonen
  • Kirsti Wikman
  • Riikka Ihamäki (varajäsen)
  • Veijo Parviainen (varajäsen)

Seurallemme haetaan rahastonhoitajaa! Toivomme löytävämme jäsentemme keskuudesta henkilön, joka ottaisi hoitaakseen seuran rahastonhoitajan tehtävät.

Puheenjohtajan terveiset
Kevät tekee jo kovasti tuloaan ja herättää, ainakin minussa, elvyttävää uutta intoa ja kesäsukellusten odotusta. Tähän lähtölaukauksena voisi pitää vaikkapa onnistuneita va-päiviä Turussa, jonne oli kerääntynyt yli 90 innokasta meriarkeologian ja -historian harrastajaa!

Haluankin näin julkisesti omasta ja seuramme hallituksen puolesta kiittää turkulaisia ystäviämme loistavasti onnistuneista järjestelyistä. Mutta kiitos kuuluu myös kaikille osallistujillekin rakentavista keskusteluista ja aidosta kiinnostuksesta. Tämä jos mikä antaa valtuudet hallitukselle suunnitella seuraavia va -päiviä! Ohessa Heikki Koistisen seikkaperäinen tiedote Turun va -päivistä.

Kun pääsin kiittelemään niin haluaisin osoittaa sanani erityisesti Kari Roihankorvelle, joka monta vuotta on ansiokkaasti hoitanut rahastonhoitajan tehtäviä. Olemme "päästäneet" hänet ansaitulle eläkkeelle. Nyt mietimme kuka hyppää Karin saappaisiin ja ottaa hoitaakseen vaativan tehtävän. Toivon ratkaisun löytyvän pikaisesti jäsenistömme keskuudesta. Ottakaa hyvät ehdokkaat yhteyttä minuun, varapuheenjohtaja Heikki Koistiseen tai johonkin muuhun hallituksen jäseneen. Asia on saatava pikaisesti järjestykseen meidän kaikkien parhaaksi.

Tulevien kuukausien toimintamme näyttäisi taas muodostuvan varsin vilkkaaksi: vaikka jouduimme peruuttamaan Helsingin Matosaareen aiotun talvisukellustapahtuman sään haltijoille kun ei voi mitään ja olisimme tarvinneet kunnon jäät niin luvassa on kuitenkin hyvää. Jäsenistöllemme pyrimme järjestämään elokuun alussa syventäviä opintoja meriarkeologiassa. Paikaksi kaavailemme Jussarön linnakesaarta, mikäli vain lupakysymykset saadaan hoidettua.

Seuran www-sivut on tarkoitus saada avattua huhtikuun lopulla. Vastaavana toimittajana on puheenjohtaja, joka toivoo jäsenistöltä materiaalia esim. hyviä linkkivinkkejä, va -valokuvia, artikkeleita jne. Tarkoituksemme on saada sivusto kasvamaan mielenkiintoiseksi meriarkeologian ja -historian tieto- ja tiedotusfoorumiksi. Sivut on luvannut toteuttaa Hannu Konttinen.

Matkailu avartaa! Siitä saa hyvän todisteen lukemalla vaikkapa edellisvuoden toimintakertomustamme. On ehdotettu jälleen bussimatkaa (kolme vuotta sitten matka sai huiman suosion) Pietariin. Ajankohta olisi elokuun loppu, mutta asiasta seuraavassa kirjeessä! Esittäkää toki muitakin matkatoivomuksia! Lopuksi esittäisin vielä hartaan toivomuksen kaikille jäsenillemme. Monet hallituksen jäsenistä ovat kovin kiireisiä työssäkäyviä ihmisiä, mutta heitä ja kaikkia seuran jäseniä yhdistää yhteisen merellisen asian harrastus. Meidän olisi tuettava toisiamme yhteisten tavoitteittemme saavuttamiseksi.

Tällä hetkellä tarvitsemme ensisijaisesti uutta rahastonhoitajaa, mutta toivomme myös aktiivista palautetta kaikilta jäseniltämme kehittääksemme toimintaamme oikeaan suuntaan! MAS on meidän kaikkien juttu! Ja sen pyörittämiseksi tarvitsemme myös rahaa: on jäsenmaksun aika, siis 30.4 mennessä 100,- (PSP 800010-70410015).

Toivotan teille kaikille oikein innostavaa kevättä!
Juhani Grönhagen

Va -päivät Turussa 4.-5.3.2000
Kolmannet vedenalaisen arkeologian päivät järjestettiin maaliskuun ensimmäisen viikonvaihteen aikana Turussa. Järjestäjänä toimi Suomen meriarkeologinen seura ry yhdessä Rannikkosukeltajat ry:n kanssa. Edelliset vastaavat päivät järjestettiin viime vuonna Helsingissä ja kolme vuotta sitten Kotkassa.

Va -päivien pitopaikaksi saatiin Turun konservatorion tiloista Crichton -sali, joka on aikaisemmin toiminut laivatelakan rakennushallina. Konserttisaliksi muutettu tila oli riittävä lähes sadalle osanottajalle.

Ensimmäisen päivän (lauantai) aiheina olivat merellinen kulttuuriympäristömme, saarien nouseminen merestä, Vrow Marian hylky sekä vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelu. Iltaohjelmana oli Turun kaupungin tervehdys sekä tutustuminen Forum Marinum merikeskukseen.

Toisen päivän (sunnuntai) aiheina olivat va -mittaus ja mallintaminen sekä jäsenten projektiselostukset (Valgjärvi -projekti Virossa, v.1714 venäläiseen kaleerilaivastoon kuuluneiden hylkyjen jäänteiden tutkiminen Pohjanlahdella sekä replikan rakentaminen osin hylyn mittojen perusteella).

Seminaarin puheenjohtajina toimivat turkulaiset Kaj Enholm ja Timo Kytölä. MAS:n (Suomen meriarkeologinen seura ry) puheenjohtajan Juhani Grönhagenin avattua VA-päivät kuultiin kahden päivän aikana kaikkiaan 13 esitelmää, jotka olivat erittäin mielenkiintoisia.

Ensimmäisenä kuultiin Kööpenhaminan yliopiston meriarkeologian lehtorin Christer Westerdahlin esitelmä merellisestä kulttuuriympäristöstä, joka käsitteenä sisältää myös esimerkiksi laivojen hylyt. Samaan käsitteeseen voidaan laajasti katsoen sisällyttää erilaiset ihmisen toiminnan jäljet niin vedessä kuin maallakin.

FL Tapani Tuovisen esitelmä "Saaret nousevat merestä" käsitteli jääkauden päätyttyä alkanutta maan kohoamista, joka on vuosituhansien aikana muodostanut tuhansia erillisiä saaria ja toisaalta kuronut niitä yhteen. Varhaisimmat saaristoasutuksen merkit on löydetty Kemiönsaaren mantereelta noin 6000-5000 eKr. Silloin paikalla oli vain muutamia luotoja, jotka nyt ovat kaukana merenrannasta 40-50 metrin korkeudella.

Vrow Maria hylystä kuultiin kolme esitelmää. Pro Vrow Maria ry:n puheenjohtaja Timo Puomio kertoi sanoin ja kuvin ennen etsintää suoritetuista arkistotutkimuksista, hylyn etsinnästä ja löytymisestä sekä tutkimussukelluksista.

Etsintäryhmä teki kaikkiaan yli 120 sukellusta mitaten ja kuvaten hylkyä. Merimuseon tutkijan pyynnöstä ryhmä nosti muutamia esineitä. Puomio kertoi myös ilmenneistä vaativista sukellusolosuhteista, joiden vuoksi hylyn tutkiminen on erittäin hidasta. Uppoamisalue on lisäksi karikkoinen ja osin kartoittamaton sekä avoin ilman saariston suojaa, mikä vaikeuttaa merkittävästi tutkimusta paikan päällä. Pro Vrow Maria ry:n kanta on, että hylky pitäisi nostaa ja konservoida.

Tutkija Matias Laitinen Suomen merimuseosta kertoi Vrow Maria -hylyn suunnitteilla olevista tutkimuksista sekä Itämeren alueen kaupasta ja merenkulusta yleensä 1700-luvulla.

Opetusministeriön asettama selvitysmies, Urheilumuseon johtaja, arkeologi Pekka Honkanen mainitsi esitelmässään, että erittäin hyväkuntoisen hylyn tutkimuksellinen arvo on suuri riippumatta siitä, löytyykö lastista Katariina Suuren hankkimia taideteoksia vai ei. Hän painotti hankkeen tärkeyttä koko Itämeren alueelle sekä toi esille mahdollisuuden EU-rahoitukseen, joka on selvitettävä. Honkanen suositti hylyn nostoa perustutkimusten jälkeen sekä näytteille asettamista uuden merimuseon tiloihin.

Vedenalaisen arkeologian tutkimuksesta ja kulttuuriperinnön suojelusta esitelmöi tutkija Sallamaria Tikkanen Suomen merimuseosta.

Illalla osallistujat kokoontuivat upeaan Forum Marinum merikeskukseen. Opastetun näyttelykierroksen jälkeen esitettiin viime vuosisadan alkupuolella (v.1938) tehty dokumenttifilmi s/s Arandan talvisesta 20 tuntia kestäneestä matkasta Turusta Maarianhaminaan.

Toinen seminaaripäivä alkoi arkeologian opiskelijoiden Kalle Virtasen ja Markku Luodon esitelmällä suomalalaisryhmän Valgjärven projektista. Paikka sijaitsee Etelä-Virossa, jossa tutkimuksen kohteena on järven pohjalla sijaitsevan rautakautisen tai vieläkin vanhemman paaluasumuksen jäännökset. Tähän saakka kohteelle on vuodesta 1998 alkaen tehty viisi tutkimusmatkaa.

Pietarsaaren kaupunginmuseon johtaja Pekka Toivanen kertoi Bothnia Navaliksen monivuotisista tutkimuksista Närpiön ja Maksamaan merialueilla, jossa venäläiseen kaleerilaivastoon kuuluneista noin sadasta aluksesta tuhoutui v.1714 myrskyissä 28 erityyppistä alusta. Löydöt yhdessä arkisto- ja kirjallisuustietojen kanssa antavat varsin monipuolisen kuvan kaleerilaivaston organisaatiosta, aseistuksesta, univormuista, elintarvike- ja hengellisestä huollosta, miesten henkilökohtaisista esineistä sekä osaksi myös sotasaaliista.

Opettaja Eero Laitinen Savonlinnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta kertoi Saimaan lastivenereplikan rakentamisesta Savonlinnan ammatti-instituutissa viime talven aikana.

Koska tiettävästi yhtään kyseistä pinnalla olevaa purjeella varustettua lastivenettä ei ole säilynyt, oli replika rakennettu käyttäen apuna valokuvia, hylyistä otettuja mittoja ja piirroksia sekä vuodelta 1925 professori T. Itkosen tekemiä piirustuksia.

Savonlinnan kaupungin antamista honkapuista valmistui maaliskuun alussa vesillä hyvin toimiva alus, jonka pituus on 11,5 m ja leveys 2,7 m. Se on sijoitettu Savonlinnan maakuntamuseon laituriin.

FK Minna Koivikon (Museovirasto) esitelmänä oli kolmiulotteinen DSM -mittausmenetelmä, joka käsittelee X, Y ja Z koordinaatteja pisteinä. ( D = Direct, S = Survey ja M = Method .) Menetelmän suomennokseksi on ehdotettu suoramittausmenetelmää. DSM -mittojen prosessoimista varten on kehitetty tietokoneohjelmia, joista englantilaisen Nick Rulen kehittämä ohjelma on yleisimmin käytetty. 

Mittoja käsiteltäessä tarvitaan yhden pisteen paikantamiseen vähintään neljä mittatietoa. Menetelmää on käytetty mm. v.1788 Helsingin edustalle uponneen linjalaiva Kronprins Gustav Adolfin mittaamiseen.

Meriarkeologi Harry Alopaeus (Fotevikens Maritima centrum) käsitteli esitelmässään vedenalaista dokumentointia Itämeren olosuhteissa sekä erilaisten VA-mittausmenetelmien etuja ja haittoja.

Videokuvauksessa hän korosti yhtäjaksoisen kuvauksen tärkeyttä. Kamera tulisi kytkeä päälle hylkyyn mentäessä ja pois päältä vasta hylystä poistuttaessa, koska katkonaiset kuvaukset ovat usein sekavia niitä jälkeenpäin tutkittaessa.

VA-päivien viimeisenä esitelmänä kuultiin tutkija Hannu Matikan (Suomen perinnelaivasäätiö) aihe "Näkökulmia vene- ja laiva-arkeologiaan". Esitelmien päätteeksi oli varattu aikaa kysymyksiin ja kommentteihin, joita olikin runsaasti.

Vrow Maria -esitelmien jälkeen Christer Westerdahl esitti omana kantanaan, että koska Ruotsilla on oma kansallinen Vasa -laivansa sekä Tanskalla ja Norjalla omat perinteiset viikinkilaivansa, niin Suomi voisi hyvin asettaa nähtäville eurooppalaisen, kansainvälisesti kiinnostavan Itämeren alueella purjehtineen kauppa-aluksen.

Osallistujilta saadut palautteet olivat yleisesti hyvin myönteisiä. Va -päiviä tukivat seuraavat yritykset:

  • Suunto Oy
  • Oy Perkko
  • Sharp-markkinointi
  • Vaasan Leipomot Oy
  • Aschan
  • Sampo-Varma-ryhmä
  • Kuva-Paijula Ky
  • Oyj Hartwall Abp
  • Turun kaupunki
  • Forum Marinum

Seuraavien Va -päivien ajankohdasta ei vielä ole tietoa. Tarkoitus on järjestää niitä jatkossakin mahdollisuuksien mukaan eri paikkakunnilla.

Merimuseon näyttely
Huima sukellus kadonneiden laivojen maailmaan Suomen merimuseon näyttelyssä Helsingin Kaapelitehtaan merikaapelihallissa 16.5.-3.9.2000.

Kadonneet laivat -näyttely esittelee toistakymmentä laivaa, jotka ovat eri syistä tuhoutuneet ja kadonneet meren mittavaan syleilyyn. Näyttelyyn tulee niin hylkyjen suuria rakenneosia kuin pieniä yksittäisille ihmisille kuuluneita esineitä. Luvassa on paljon ensi kertaa esillä olevaa materiaalia esihistoriasta aina 1990-luvulle asti, joukossa hollantilaisesta Vrouw Mariasta vuonna 1999 nostettuja esineitä.

Laivojen lisäksi kerrotaan kapteeneista, laivapojista, merisotilaista, laivureista, kauppiaista, kulttuurista ja yhteiskunnasta esihistoriasta nykypäivään. Näyttelyn vanhin "hylky" on Perniön Yliskylän vene 600 -luvulta ja uusinta tapahtumaa esittelee Estonian haaksirikko.

Keskiajan merenkulusta Itämerellä kertovat Virolahden Lapurin sekä Viron Pärnusta löydetyn koggin hylyt. Kauppalaivojen tarinaa kertovat St. Mikael ja Vrouw Maria 1700-luvulta sekä Herzogin Cecilie 1900-luvun alusta.

Uponneiden sotalaivojen saloihin johdattavat ruotsalainen Kronprins Gustav Adolf ja venäläinen Pyhä Nikolai 1700-luvun lopulta sekä panssarilaiva Ilmarinen. Näyttelyssä on myös muita hylkyjä välittämässä viestinsä aikojen takaa. 

Näyttelyyn liittyy myös linjalaiva Kronprins Gustav Adolfin hylylle Harmajan eteläpuolella kesä-uussa avattava vedenalainen puisto, jossa sukeltajat voivat tutustua aluksen uppoamispaikkaan seuraamalla merenpohjaan merkittyä reittiä. Kadonneet laivat -näyttelyn yhteydessä järjestetään useita yleisötapahtumia ja esitelmiä, mm. merihistoriasta, meriarkeologiasta, sukeltamisesta ja merenkulun turvallisuudesta.

Vedenalaisen arkeologian parissa ansioituneille sukeltajille jaetaan ansiomerkkejä 18.5.2000. Lisätietoja näyttelystä Tytti Nieminen 09-40509059.

Vuosikokous Turussa
Vuosikokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat:

  • toimintakertomus
  • vuoden 1999 tilinpäätös.

Tilikauden ylijäämä on noin 13 000 mk. Pääomaa on n 30 000 mk. Hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus.