Mågsholm (Sipoo)
Kirjoittaja: Hannu Konttinen
Piirros: Hannu Konttinen

Talvella tapahtuneen sukellustutkimuksen tavoitteena oli laatia hylystä luonnospiirros, mitata näkyvissä olevan kappaleen päämitat sekä todeta onko hylky sama johon kalastajan verkot olivat aiemmin takertuneet kiinni.

Tunnistamista varten sovittiin nostettavaksi kappale hylyn kylkilautaa. Dendrogronologista ajoitusta varten tarkoituksena oli nostaa paksumpaa puuta oleva tunnistettava rakenneosa.

Jääkanteen sahattiin 80 x 80 cm suuruinen avanto. Sukeltajat käyttivät va -puhelinta viestimiseen. Aluksi hylystä piirrettiin luonnospiirros. Seuraavaksi hylystä mitattiin näkyvän osan pituus ja leveys. Viimeisenä hylystä nostettiin kappale kylkilautaa ja keularanka.

Hylky sijaitsee mutapohjalla 4-5 m syvyydessä loivassa rinteessä. Hylystä on näkyvissä mutapohjalla keulasta perään päin 3,5 m, jonka jälkeen rakenteet häviävät mutaan. Hylyn keskiosasta keulaan päin on 11 kpl yhden miehen nostettavia kivenmurikoita. Ympäristössä näkyy joitakin irrallisia rakenneosia.

Silmämääräisten havaintojen perusteella hylky näyttää pienikokoiselta 1-2 mastoiselta rannikkoalukselta (haapio, merivene tai vast.). Hylyn vasemmalla puolella on pahoin syöpynyt tukki joka ilmeisesti liittyy hylyn rakenteisiin. Tukin keskeltä lähtee luonnon oksasta veistetty polvi. Rakenne on yhtä puuta. Runko on limilaitainen. Kylkilaudat ovat ohuita ja kaikki näkyvissä olevat rakenteet ovat pahoin syöpyneet. Lautakerrat on liitetty toisiinsa naulaamalla. Tiivistämiseen on käytetty tervarivettä.

Hylyn keularanka osoittaa pohjoiseen ja peräranka etelään. Keularangasta n. 1,5 m veneen keskiosaan päin on mastonkenkä. Köli on täysin mudan sisällä. Näköhavainnolla ei pystynyt todentamaan mahdollisen sikokölin olemassaoloa. Ehjimmät kylkilaudat ovat n. 20 - 25 cm levyisiä. Laudoituksen alkuperäistä kokoa ei pystytty määrittelemään. Pohjalle asetetut irtokivet tuskin ovat painolastia. Ainakin ne ovat hankaloittaneet merkittävästi veneessä liikkumista. Eräs mahdollisuus on, että vene on upotettu kivien avulla keskelle Sipoon selkää.