Savonlinnan Koululahden hylky
Kirjoittaja: Juhani Grönhagen


Mikkelin tiepiiri tilasi vuonna 1991 Savonlinnan maakuntamuseolta ja Saimaan Purjehdusmuseoyhdistykseltä Valtatien 14 linjauksen vedenalaisen pohjainventoinnin Savonlinnan kaupungin alueella. Tarkoituksena oli paikantaa rakennustöiden alle mahdollisesti jäävät kiinteisiin muinaisjäänteisiin rinnastettavat hylyt, laiturit yms. rakenteet. Työ suoritettiin yhteensä 18 urheilusukeltajan voimin vajaassa parissa viikossa. Alueelta tavattiin runsaasti uudempia veneenhylkyjä ja vanhimmillaan 1800 -luvun loppupuolen uittoon ja kaupunkilaiselämään liittyvää esineistöä. Vanhemmat kiinteät rakenteet ja mahdolliset hylyt ovat valitettavasti tuhoutuneet kaupunkialueen ranta-alueiden rakentamisen myötä.

Aivan Savonlinnan keskustasta Koululahdesta löydettiin ainoa mahdollisesti muinaismuistoksi luokiteltava hylky. Kasinosaaren venevalkaman edustalta havaittiin lähes kokonaan mutaan vajonneen ja osittain rantapenkan alle hautautuneen ison veneen jäänteet. Koepumppauksella paljastettiin hylyn perä, josta otettiin koepala dendrokronologista ajoitusta varten. Kaivausten aikana tehtiin myös joitakin mielenkiintoisia esinelöytöjä. Hylystä on näkyvissä vain oletettu peräosa ja styyrpuurin puoleista laitaa noin neljä metriä. Arviolta 10-13 metrin pituisen aluksen tarkempi identifiointi on vielä tekemättä ja se vaatii vedenalaista kaivausta sekä perusteellista rakenne- ja arkistotutkimusta. Aluksesta otetusta puunäytteestä ei toistaiseksi ole saatu luotettavaa ajoitustulosta.

Saimaan suuriin kuormaveneisiin kuulunee myöhään syksyllä 1992 tietoon tullut hylky Anttolan Saukonsalosta. Limisaumainen 16,40 m pitkä ja 4,7 m leveä vene on erittäin hyvin säilynyt. Vaikka se todennäköisesti on peräisin tältä vuosisadalta, edustanee se Saimaalla vuosisatoja jatkunutta suurveneiden rakennusperinnettä.

Kuopion Karhonsalmessa on joitakin suuria veneen hylkyjä, joita paikalliset urheilusukeltajat ovat tutkineet Kuopion kulttuurihistoriallisen museon valvonnassa. Vuonna 1934 paikalta nostettiin museon kokoelmiin suuren veneen jäänteet ja silloisen käsityksen mukaan paikalle olisi upotettu veneitä Suomen sodan aikana. Veneistä ei ole onnistuttu saamaan vähäisten resurssien vuoksi luotettavia rakenne- ja ikätietoja.