Tarunomainen Jussarö
Kirjoittaja: Juhani Grönhagen


Jussarön saariryhmä käsittää kaksi saarta ja niiden välissä sijaitsevan suojaisan sataman. Paikalla on poikkeuksellisen jännittävä historia. Saaret tunnettiin varhaisella keskiajalla meritieoppaassa Itinerariassa latinan kielisellä nimellä Juxarae, joka sijaitsi tanskalaisten merireitillä Etelä-Ruotsista Rääveliin eli Tallinnaan. Jussaröstä varhaiset merenkulkijat ottivat kurssin suoraan Tanskan hallitsemaan Viroon.

Saarella on aikojen kuluessa ollut todennäköisesti ajoittain asutusta, vaikka vedensaatavuus on huono. Varhaisemmasta toiminnasta on havaittavissa kivirakennelmien jäänteitä ja mahdollisia hautoja, joita ei ole tutkittu. Merenkulun vilkastuessa Suomenlahdella Vaasa -suvun hallitessa 1500-luvulla Jussarö karikkoineen (Jussarö Gaddar) sai pelottavan maineen purjehtijoiden keskuudessa. Jussarön ympäristössä navigointi oli poikkeuksellisen vaativaa magneettisten häiriöiden vuoksi. Ensimmäisissä 1600-luvun Itämeren purjehdusoppaissa ns. lukukartoissa varoitettiin Jussarön vaaroista. Stor-Jussarön itärannan läheisyydessä on kallio Segersten (Seilsten,Segelsten), johon pahojen voimien uskottiin pesiytyneen. Haaksirikot olivat Jussarön vesillä tuiki tavallisia ja muistoina vaikkapa Jonas Hahnin karttaan merkittyjä useimmiten vielä löytymättömiä laivahylkyjä. Pahimmillaan kompassin näyttämä poikkesi 120 astetta oikeasta suunnasta.

Merenkulkua helpottamaan saarelle perustettiin 1800-luvulla luotsiasema ja vuosisadan loppupuolella rakennettiin majakka. Se tosin sijoitettiin liian kauas saaren sisäosaan. Vanha asutus ja luotsiasema hylättiin ja uusi miehittämätön rannikkomajakka rakennettiin vaarallisten ulkokarien alueelle Sundharulle 1923.

Kompasseja villinneestä rautamalmista kiinnostuttiin todenteolla 1700-luvulla. Esiintymän todettiin sijaitsevan niin syvällä, että sitä ei pystytty nostamaan 1700-luvun tekniikalla. Uusi yritys tehtiin 1800-luvun alussa Suomen sodan jälkeen kun malmin saanti Ruotsista loppui. 1834 löydettiin saaren pohjoispuolelta lupaavia rautamalmiesiintymiä. Melko kannattamatonta toimintaa jatkettiin 1860-luvulle saakka. Aivan vuosisadan lopulla kiinnostus jälleen virisi kun saarten eteläisellä merialueella paikallistettiin uusia lupaavia esiintymiä.

Rautatie meren pohjassa
Jussarön kaivostoiminta sai uutta puhtia 1954 Vuoksenniska Oy:n jatkaessa malmiesiintymien kartoitusta. Rautamalmiesiintymiä pidettiin tarpeeksi suurina ja laatua hyvänä kaivostoiminnan aloittamiseksi. Jussarön rautakaivos oli täydessä toiminnassa vuosina 1961-67. Malmia kaivettiin meren alta kuiluista ja käytävistä, joissa oli yli 3,5 km rautatietä. Alhaalla kaivoksessa oli mm kiveen louhittu ruokasali. Maanpinnalle ei tultu työvuoron aikana lainkaan. Kaivoksessa oli töissä n 200 henkeä. Nykyisin Jussarö on puolustusvoimien ja metsähallituksen omistuksessa. Saarella toimii merivartioasema.