Kruunun veistämötoiminta Suomessa
Kirjoittaja: Hannu Konttinen


Kustaa Vaasa halusi luopua vanhoista laivakunnista ja ryhtyi rakentamaan Ruotsille vakinaista sotalaivastoa. Laivoja hankittiin aluksi ulkomailta, etenkin Saksasta ja Hollannista. Myöhemmin Kustaa Vaasan pojat jatkoivat isänsä käynnistämän laivanrakennustoiminnan kehittämistä. Suomi sai keskeisen aseman valtakunnan sotalaivaston rakennusalueena.

Jaakko De la Gardie johti 1580 -luvulla sotaa Iivana Julmaa vastaan. Kuljetuksiin tarvittiin runsaasti laivoja. Laivoja rakennettiin pysyvimmissä laivatarhoissa sekä tilapäisluonteisimmissa veistämöissä. Lyhyen hiljaiselon jälkeen vuonna 1604 alkoi jälleen voimakas laivanrakennuskausi. Jaakko De la Gardie tarvitsi laivoja sotaväen kuljetuksiin Venäjälle. Myös Puolaa vastaan syttynyt sota lisäsi laivojen tarvetta. Yksinkertaisten sotalotjien rakentamiseen oli perustettava lisää veistämöitä, joita syntyikin Turun ympäristöön. Myöhemmin kysynnän vähetessä laivatarhojen ja veistämöiden toiminta lopetettiin. Vuoden 1614 jälkeen niitä ei enää mainita.

Kruunun veistämöt

Laivatarhat
(skeppsgård = yhdistetty veistämö laivastoasema)

  • Turku (n. vuodesta 1540)
  • Viipuri (n. vuodesta 1540)
  • Helsinki (v.1555 alkaen)
  • Käkisalmi (mainitaan v.1582)

Veistämöt
(bankstadt = kokoonlyöntipaikka, syntyivät meriväen talvimajoituspaikkojen ns. linnaleirien yhteyteen)

  • Pori
  • Yyteri (Porista luoteeseen)
  • Luvia
  • Ala-Satakunta
  • Rauman kuninkaankartano
  • Uusikirkko
  • Mynämäen Lehtinen
  • Rymättylä
  • Kastelholman linnan ympäristö (Ahvenanmaalla useita)
  • Halikon Angelniemi
  • Tammisaari
  • Raasepori
  • Siuntion Kalvö
  • Sipoo
  • Kymenkartano
  • (Kymin Helilässä)
  • Käkisalmi
  • Pohjanmaalla useissa paikoissa kuten:
  • Pietarsaari (Norrbotten)
  • Kruunupyy (Jouxholmen)
  • Närpiö
  • Mustasaari
  • Kyrö
  • Kokkola
  • Liminka

1500 - 1600-lukujen vaihteessa perustetut uudet veistämöt

  • Kemiö
  • Parainen
  • Pohjan pitäjä
  • Helsingin Munkkiniemi
  • Porvoo
  • Emäsalo
  • Virolahden Kiiskilahti

Kalvön veistämö Siuntiossa
Pikkalan lahden merihistorialliset arvot ovat merkittävät. Båtvikissa on sijainnut tärkeä ja vilkas Bålagårdin satama. Tästä ovat muistona edelleen Obbnäsin, Störsvikin ja Pikkalan kasavuoret esim. Vårdön saari.

Kalvön saarella on sijainnut laivatelakka 1500 -luvulla. Nykyisin Kalvön saaren erottaa mantereesta kapea salmi. Valtakunnanamiraali Klaus Eerikinpoika Fleming (1535 - 1597) perusti tälle pienelle saarelle tilapäisen laivaveistämön. Se sijaitsi vain muutaman kilometrin päässä Flemingin isännöimästä Båtvikin talosta. Veistämö toimi vuosina 1572 - 1575. Päällikkönä toimi kippari Sven Sigfredsson. Klaus Fleming vieraili viimeisen kerran Pikkalassa huhtikuussa 1597. Hän oli vauhdittamassa laivaston varustamista, mutta kuoli yöllä 13.4.1597 ollessaan paluumatkalla Turkuun.

Kalvön saaren pohjoispuoli on tuulilta suojassa. Ainoa kuviteltavissa oleva paikka veistämölle löytyy Saaren koillispuolelta. Saarta ympäröivä vesialue on mutapohjainen ja vedenalainen näkyvyys ympäri vuoden lähes olematon. Kalvöhön liittyvä mielenkiintoinen historia tuli puheeksi helmikuussa vuonna 1991, kun Rauno Koivusaari mainitsi vedenalaisista laituriarkuista sekä hylystä, jonka oletetaan olevan kaleeri Makalös. Tutkimussukellukset alkoivat heti maaliskuun alussa. Tarkoituksena oli paikantaa laituriarkkujen ja hylyn sijainti. Etsinnöissä ei hylkyä kuitenkaan löydetty.