Mulanin hylyn vuotovesipumppu
Kirjoittaja: Hannu Konttinen
Piirros: Hannu Konttinen

Vedennostoon käytettyjen laitteiden rakennustaito oli tunnettu jo ennen ajanlaskun alkua. Mäntäpumpun keksimisajankohtaa ei tarkoin tunneta. Yli kaksituhatta (2000) vuotta sitten käytettiin pitkälle kehitettyjä mäntäpumppuja. Antiikin fyysikko Heron Aleksandrilainen (noin 100 eKr.) kuvaa mäntäpumpun teoksessaan "Spiritualia pneumatica". Valmistusmateriaalina käytettiin kovaa puuta ja lyijyä. Näistä ajoista ei tapahtunut merkittävää kehitystä kahteentuhanteen vuoteen. 1675 patentoitiin Englannissa mäntäpumppu, jonka perinteinen laakamäntä oli korvattu uppomännällä. Laivoihin uutuus ei soveltunut.

Vanhimmissa mäntäpumpuissa ei ollut vipuvartta eikä laakamäntää. Männän korvasi härännahasta tai vastaavasta saatavilla olevasta materiaalista valmistettu pussi männän varressa. Painamalla männänvartta alaspäin puristui pussi kasaan varren ympärille, päästäen vettä ohitseen. Vedettäessä varresta ylöspäin, avautui pussi pumpun putkessa nostaen vettä ylöspäin kannelle. Vetoliike aiheutti pussin alapinnalla olevan ilman harvenemisen (alipaineen), jonka seurauksena vesi nousi imuputkeen. Putken pohjassa oli virtausventtiili (läppä) estämässä veden pakenemisen mäntää alaspäin painettaessa.

Edellistä vähemmän voimaa vaativa oli vipuvarrella varustettu mäntäpumppu. Nahkapussi korvattiin puusta ja nahasta valmistetulla laakamännällä tai "ämpärillä". Kahden itseohjautuvan venttiilin avulla vesi nousi kannelle. Toinen venttiileistä oli sijoitettu mäntään ja toinen imuputken alapäähän. Suurimmat laivat olivat jo 1400 -luvulla varustettu kahdella pumpulla. Yksi isomaston ja toinen mesaanimaston kohdalla. Laivapumput olivat teholtaan vaatimattomia 1700 -luvun lopulle saakka.

Ensimmäinen ketjupumppu tunnetaan 1500 -luvun lopulta. Pumppua voitiin pyörittää useiden kampien avulla. Mannervaltioiden laivoissa se oli harvinainen. Englantilaisissa sotalaivoissa sen sijaan käytettiin tehokkaita ketjupumppuja (tornipumppu). Pumppausteho oli noin tuhat litraa minuutissa. 1700 -luvulla yhä useampi pumppu sai käyttöenergiansa tuuli- tai höyryvoimasta.


Edellinen taso ] [ Vuotovesipumppu ] Pumpun kaivolaudat ] Jumpruja ]

Copyright (c) Suomen meriarkeologinen seura ry
Viimeinen sivukohtainen päivitys: 16.10.2003
Webbmaster: Hannu Konttinen